Suurinpana ongelmana reissulla näin sen, että monilla alueilla on leirintäalueet eriytetty muusta kaupungista omaksi kokonaisuudekseen ja leirytyjille tarjotaan ns. turisteille suunnattuja palveluja turistihintoihin. Lisäksi osalla leirintäalueista on otettu käyttöön kolikkoautomaatit mm. suihkussa ja keittiötilojen helloissa. Manner-Suomen alueilla ei moista ole juuri nähty. Jokaisen leiriytyjän on syytä äänestää kukkarollaan ja välttää alueiden käyttöä, joissa suihkustakin veloitetaan erikseen. Se on mielestäni peruspalvelu.
Pidin valtavasti Maarianhaminasta. Vaikkei siellä ole kun vajaa 12 tuhatta asukasta, keskusta on erittäin vireä. Asiaan vaikuttaa mm. se, että Maarianhamina on maakunnan ainoa kaupunki ja hallinnollinen keskus. Kesäaikaan turisteja on myös paljon. Pyöräilijän kannalta Maarianhaminan kaupunki ja koko Ahvenanmaa on varsin ystävällistä, pyöräilijöille annetaan tietä ja ne on huomioitu myös liikennejärjestelyin.
Jos yhteysalukset eivätkä esim. Brändö, Kökar jne. ole tuttuja, Ahvenanmaan mantereelle kannattaa kulkea Ålandstrafikenin aluksia käyttäen. Yhteysalukset ovat varsin kohtuuhintaisia ja sisältävät välttämättömimmät palvelut, eli matkan saa taittaa lämpimässä kahvilassa, josta saa myös ruokaa. Yhteysalusten kanssa liikkuminen Ahvenanmaalle ja pois sieltä vaatii, että on yhden yön jossain reitin varrella olevassa saaressa. Menomatkalla yövyin Brändössä ja tullessa Kökarissa. Näistä alueista on tulossa myöhemmin erilliset juttunsa.
Blogini arvosteluasteikolla Ahvenanmaa saa neljä leirintäpistettä viidestä. Arvosteluasteikko tarkentunee ajan kanssa, eivätkä ne ole vertailukelpoisia edes keskenään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti